Nettieduskunnan jäsen

Kyllä.

Minut on valittu nettieduskuntaan vuonna 2003 eduskuntavaalien yhteydessä Helsingin Sanomien toimesta. Helsingin Sanomat oli tutkinut eduskuntavaaliehdokkaiden vastauksia eri vaalikoneisiin. Minä ja Annika Lapintie olimme Varsinais-Suomen Vasemmisitoliiton edustajajista ne, jonka kanssa kansa oli eniten samaa mieltä. Lehdessä julkaistiin kuva, missä minun nimeni komeili valittujen edustajien kohdalla, toisessa rivissä vasemmalla. Hetken tunsin jo penkin pyllyni alla ja kuulin korvissani puhemiehen sanovan: seuraavaksi nettieduskunnan jäsen Pirjo Rinne.

Kokemukseni nettikyselyistä velvoittaa minua nyt erityiseen tarkkaavuuteen vastaamisessa. Jos esimerkiksi YLE:n kysymyspatteriin vastaamiseen sanotaan kuluvan 15 min. niin minulla kyllä menee tunti. En kuitenkaan sorru miettimään, mitä kansa minun haluaisi vastaavan. Niin kuin viimekerrallakin, vastaan kuten sydän sanoo. Olen luonteeltani ihminen, jolta saa aina selkeän vastauksen. Ehkä olen vähän jyrkkäkin. Mielestäni politikolla kuuluu olla vastaus, joka on selkeä vastaan tai puolesta. Keskilinjan näpertäjiä kyllä löytyy muista puolueista. Heillä on aina myöhemmin lupa piiloutua epämääräisen vastauksen taakse: "jokseenkin eri mieltä".

Tänä vuonna vaalikoneisiin on tullut uutuustangentti. Se on sellainen hauska viiva, mitä liikuttamalla asteikolla saadaan samalla tehtyä sekä vastaus, että sen painoarvo. Et siis voi jättää painoarvoakaan miettimättä. Ehkä hyvä, mutta vaikea saada viivoja juuri optimaaliseen kohtaan. Jos olet esim. kolmessa kysymyksessä peräkkäin laittanut täysin eri mieltä, painoarvo tärkeä, tulee pallukat niin lähekkäin toisiaan, että virheeseen milleissä on mahdollisuus. mitenkähän näitä analysoidaan jälkikäteen.

Laatikoihin perustelujen kirjoittaminen on myös varmaan hyvin yksilöllistä. Tiedän, että on edustajia, jotka ei kirjoita ollenkaan, kun ajattelevat lukijat niin kiireiseksi, ettei niitä lueta. Itse vastaa aina kirjallisesti, jos vastaukseni on vähänkään mahdollisesti tulkinnanvarainen. Eihän kukaan osaa tehdä kysymyksiä, jotka ovat täysin yksiselitteisiä. Uskon, että äänestäjän lukevat aina välillä mahdollisen ehdokkaansa kirjoituksiakin. Saahan siitä myös henkilökohtaisemman kuvat ehdokkaasta kuin pallukka tai viiva. Itse viljelen aika värikästä ja suorasanaista kieltä vastauksissa.

Pian koneet aukeavat äänestäjille ja alkaa tuttujen ja lasten arviointikierros. "Kuin sää ny näin tän vastasit. Olisi ajatellu nyt meit opiskelijoi."

Joo, kaikkea ei voi miellyttää, ei porvari minua kuitenkaan äänestä, turha sitä on kumartaa. Rehellisyys ja asioihin perehtyminen ovat ainoita kriteereitä. Niillä pärjäsin viimeksikin, enkä huonosti ollenkaan. -- ajatella nettikansanedustaja Pirjo Rinne.