Olen odottanut lunta jo monta kuukautta. Tänään se sitten satoi. Juuri tänään, kun minulla oli työpäivä maakunnassa. Aamun ajo Kiskoon meni hyvin. Lunta pöllysi vähän, mutta näkyvyys oli riittävä. Olin aikataulussa. Siiten alkoi valkeus. Matka Kiskosta Saloon oli täysin valkoista. Mitä mahdetaan Kiskossa valmistaa, sellaista mitä rekoilla kuljetetaan? Havaitsin, että tietämykseni Kiskon elinkeinorakenteesta oli puuttellinen. Kun rekka tuli vastaan tai jopa ohitti (totta) oli pitkään niin valkoista, että tietä ei näkynyt.
Salossa kaupunkiliikenne oli sekaisin. Risteyksissä autot seisoi ja liukasteli. Yhden päiväkotikäynnin aikana autoni oli hautautunut parkkipaikalle, enkä ollut varma putsasinko oikeaa Renua. Neljä käyntiä näkövammaisten luona ja nokka kohti kotia. Tullessa Turkuun oli liikenne täysin jonossa. Kaikki pelkäsi, minäkin. Onneksi kaistoja oli kaksi ja aina tiesi, että jos etummainen jarrutti, saattoi siirtyä sivuun.
Turvallisesti perillä pihassa. Ihanaa lumitöitä!! Auto ei meinannut mahtua lumen peittämälle pihalle. Monen yrityksen jälkeen lumi antoi periksi. Lumikola löytyi, vaikka oli vielä kesäterässä. Kymmenen tunnin työpäivän jälkeen raikas ulkoilma tuntui virkistävältä. Rankka lumityökuntosali kesi tunnin. Telkkarissa puhutaan Voikkaan tehtaan lopettamisesta Voikkaalla. Politikot yrittää vakuuttaa, että Voikkaan osaaminen on maailman parasta ja sillä pärjätään maailmalla. Joo. Kuka pärjää? Pörssiyhtiö!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment