Sunday, February 27, 2011

Energia vailla vaihtoehtoja

Turun seudulla ollaan tekemässä suurta päätöstä tulevaisuuteen. Turku Energia haluaa naimisiin Fortumin kanssa. Keskisuuri energia laitos menee naimisiin suuren tilallisen kanssa. Nähtyhän se on, että rakkaudesta ei ole kysymys, vaan järkiavioliitosta.

Turku energia on pärjännyt hyvin monipuolisella toiminnallaan. Lämpö on ollut kallista, mutta sähkö on noussut kohtuullisesti. Joka vuosi on muistettu omistajaa usean miljoonan lahjalla. Tällä lahjalla Turku on sitten tarjonnut palveluja kaupunkilaisille.

Energian tuoton markkinat käyvät nyt kuumina. Ydinvoimaa odotellessa ryhdytään tekemään kauppoja. Samalla useat eri ympäristökysymykset vaativat selkeitä ratkaisuja. Jätteenkäsittely niistä suurimpina. Epäselvä kuntatilanne tekee markkinarakoa suurille toimijoille. Pelko yksin jäämisestä on totta.

Turun seudun jätekysymys on ollut kesken jo kauan. Jos aikoinaan olisi luovuttu sovinnolla Orikedon polttolaitoksesta, niin nyt jo olisi harjakorkeudessa Topinojan monipolttolaitos, mutta kun ei. Jos aikoinaan olisi tehty järkevä päätös kunnallisesta jätteenkuljetuksesta, meillä olisi myös materiaalia tarpeeksi polttaa, mutta kun ei. Päätös toisensa jälkeen on ollut huono ja nyt sitten ollaan menossa pakkoavioliitoon.

Suuri ja mahtava Fortum on huomannut hätämme ja aikoo takoa nyt tulosta. Nöyrä Turku on polvillaan ja ottaa minkä saa. Onko todella pakko tehdä huonoja päätöksiä jälleen? Voisiko nyt puhaltaa pelin poikki ja tehdä selkeä seudullinen energiasuunnitelman? Josko siinä selviäisi, että onkin edullisempaa hajauttaa energiantuotanto, varsinkin lämmöntuotannon suhteen, pienempiin yksiköihin ja monimuotoisiin toimintatapoihin.

Sunday, February 20, 2011

Kansallispuisto - kalastuspuisto

Miten väärä informaatio saadaan käännettyä oikeaksi?
Noin vuosi sitten levisi Varsinais-Suomessa moniste, jonka nimi oli yksinkertaisesti Kalastuspuisto. Monisteessa käytiin läpi kalastuspuiston toimintaan liittyviä asioita. Moniste oli asiantuntemuksella tehty, mutta siinä ei ollut tekijöiden nimiä, eikä päivämääriä. Monisteessa ei myöskään käynyt ilmi, että se oli laadittu kansallispuistohanketta vastaan. Tätä monistetta jaettiin mm. Varsinas-Suomen maakuntahallituksen jäsenille.
Maakuntahallistus ottikin myöhemmin myönteisen kannan kalastuspuiston suuntaan, keskustelematta juurikaan kansallispuiston mahdollisuuksista. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitusten yhteisessä kokouksessa asiasta ei juurikaan puhuttu, vaan päätökseksi tuli, että Satakunta "saa tehdä mitä haluaa". Ovi kalastuspuistolle oli auki.
Uudenkaupungin lehdet ovat olleet täynnä kalastuspuistoa puolustavia kirjoituksia. Paikallisesti on järjestetty tilaisuuksia kalastuspuiston puolesta, joissa ainakin kaksi Kokoomuksen kansanedustajaa on nähty pyörivän. Onko ollut kyseessä väärän tiedon välitys? Ehkä ei, mutta oman edun nimissä ei ole kerrottu totuutta kansalispuistosta. Tätä nimitetään politiikaksi tänä päivänä.
Asia on tulossa pian eduskuntaan. Nyt on mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu. Hallitus on antanut yksimielisen päätöksen kansallispuiston puolesta. Kokoomus on hallituspuolue. Kansallispuisto tulee myös Uudenkaupungin saaristoalueelle. Miten "väärä informaatio" kytketään nyt pois Uudenkaupungin saaristolaisista? Toivottavasti Kokoomuksen toimijat nyt tunnistavat vastuunsa ja kertovat oikeat tiedot kansallispuiston toiminnasta, vaikka he eivät siitä ole olleet kiinnostuneetkaan.

Monday, February 14, 2011

Kerttulin koulusta seuraava musta aukko

Kerttulin koulu on toiminut alakouluna aina vuodesta 1912 lähtien. Tässä koulussa ovat saaneet ensimmäiset sivistyksen simenet lukuisat turkulaiset mm. entinen presidenttimme Mauno Koivisto. Tämä koulurakennus saneerattiin juuri ja kauniit puhtaat tilat ovat ilo. Rakennus on suojeltu merkinnällä SR-4.

Turun kaupunginvaltuusto teki valtavan laajan kouluverkkopäätöksen vuonna 2009. Tähän osaltaan kuului Aurajoen, Kupittaan ja Kerttulin koulujen lakkauttaminen. Kertulin koululle suunniteltiin uutta käyttöä lukiona. Kerttulin alakoululle ei silloin ollut selkeää suunnitelmaa. Tällöin myös tilastot syntyvyydestä ennustivat toista, kun tänäpäivänä on totta. Alkoi melkoinen temmellys. Kuka vain huikeamman ehdotuksen kertoi, sitä ryhdyttiin suunnittelemaan, vaikka esim. kaava olisi esteenä. Huikein oli Kupittaan puistoon rakennettava koulu. Ideahan oli hieno, koska juuri viereen valmistui pienten lasten perheille sopivia asuntoja.

No, tänään on päätettävänä Kerttulin lukion hankesuunnitelma. Tähän historialliseen alakouluksi rakennettuun kouluun tungetaan nyt 550 lukiolaista. Kaikille ei riitä paikkaa ruokailla, mutta ehkä siihen lähelle tulee menestyvä pikaruokapaikka. Kenellekkään ei ole parkkipaikkaa ei henkilökunnalle taikka oppilaille. Liikenne mäellä tulee olemaan täydellinen sirkus. Ehkä linja-auton käyttöpakko menee perille?

Itse mietin, että voiko jonkun järjettömän hankkeen pysäyttää. Tässä kaupungissa kun on jo tehty riittävästi rakennusmöhläyksiä. Edellisen päätöksen jälkeen tilanteet ovat muuttuneet monelta osin. Eikö enää voi tehdä uudelleenarvioita? Ei, sanovat muiden puolueiden edustajat. Itse kuitenkin haluan uskoa järkevien päätösten voittoon.

Wednesday, February 9, 2011

Työuupumuksesta tulossa kansantauti

Eilen illalla televisiosta tuli työpahoinvointi -keskustelu. Hyvä, että asia vihdoin on esillä.

Suomalainen sisu yhdistettynä työmoraaliin on sairastuttanut useita sodanjälkeisten sukupolvien työntekijää. Suuret ikäluokat hoitavat asiaa alkoholilla ja kuolevat sen seurauksiin. Heidän lapsensa ovat oppineet alkoholin vaarat, mutta eivät osaa säännöstellä työn ja vapaa-ajan määrää. Meille on syntynyt sukupolvi, joka aloittaa työmarkkinoilla kilpailun jo päiväkodissa. He valmistuvat suosikkiammatteihin kiitettävin arvosanoin kuntonyrkkeilyhanskat kädessä. He tietävät, että parhaasta ystävästä voi tulla pahin vihollinen työnhakuprosessissa. He varautuvat sotaan ja panostavat täysillä varustautumiseen.
Hyvä ulkonäkö, yleiskunto ja esiintymistaito ovat arvoja, jotka nostetaan kaiken edelle.

Kun jo päiväkodissa on aloitettu harjoittelu kilpailuun, ollaan hyvin valmiita tämän päivän työelämään. Pätkätöitä ja pieni palkka jakkupuvussa. Töitä on tehtävä monessa eri paikassa, jotta voisi kustantaa työn vaatiman elintason. Ystäviä ei tarvita, jos niitä onkaan. Vapaa-aika käytetään strategioiden miettimiseen. On täytettävä paikka, mihin on kauan valmistauduttu.

Työ ei kuitenkaan ole maratonjuoksu tai Etelä-mantereen ylitys. Ei. Työ on tiimityötä, jossa kaikki tekevät yhdessä työtä yhteisen strategian eteen. Tavoitteet saavutetaan vain saumattomalla yhteistyöllä. Yksilön ja yhteisön tavoitteet törmäävät. Mikään öinenkään ponnistelu ei enää auta. Työkaveri on samalla maratonilla ja työntää sinua kyynärpäällä yli radan. Seurauksena on uupumus.

Kun työuupumus tulee, se hiipii hiljaa. Se nakertaa sinua öisin, eikä anna nukkua. Se vie ruokahalusi ja ajattelusi. Oma kokemus maailmasta ei kuitenkaan muutu, vaikka työt kasaantuvat ja suhteet työkavereihin hiipuvat. Heräät ehkä siihen, että et herännytkään enää kellon soittoon ja väsymys on totaalinen. Verenpaine on korkealla ja sydämessä rytmihäiriöitä. Alkaa pitkä ja monimuotoinen elämän etsiminen.

Työuupumuksen pitkälliset ja vaikeat muodot ovat lisääntyneet, koska työelämän arvot ovat rapautuneet. Ei ole enää työyhteisöjä, vaan ainoastaan vaihtuvia työympäristöjä. Ihmiset eivät tule tutuiksi, koska kaikki sosiaaliset suhteet ovat haitaksi ja vievät arvokasta suorittamisaikaa. Laatupalkinnot ja työyhteisön virkistyspäivät ovat suorittamisen huippuhetkiä. Kilpailu on aina ja kaikkialla. Mikään ei enää riitä, ei edes tunnit vuorokaudessa. Yksinäisyys lisääntyy.

Mikäli pian ei tehdä arvomaailman muutosprosessia, tulee meillä sukupolvi, joka syö masennuslääkkeitä ja on pitkäaikaisessa terapiassa, yksin. Uuteen arvomaailmaan kasvu lähtee jo lapsen kasvatuksesta. Lapselle tulee opettaa myös laiskuutta ja nautintoja. Koulutoimi ei saa korostaa toista alentavaa kilpailukulttuuria. Sen tulee panostaa yhteistyöhön ja toisen ihmisen kunnioittamiseen. Koulukaveri on tuki ja turva, ei vihollinen. Koulussa opittu toveruus, antaa meille työelämässä paremmat valmiudet huomata toisen pahaolo jo ajoissa.

Wednesday, February 2, 2011

Takuueläke - kasvojenkohotus

Kuulostaa hyvältä ja onkin sitä, mutta vain harvoille.

Takuueläke astuu voimaan maaliskuun alussa, jo nyt voi lähettää hakemuksen. Kaikki pelkällä kansaneläkkeellä olevat tulevat saamaan hakemuslomakkeen viimeistään syksyllä. Tässä ensimmäisessä "jaossa" ovat nokkelat ja aikaansa seuraavat. Loput saa eläkkeen sitten takautuvasti.

Näitä pelkällä kansaneläkkeellä olevia on Varsinais-Suomessa n. 5000. Tarkkaa lukua ei tiedetä, sillä monella on eläkkeitä kertynyt esim. Ruotsista. Tyypillinen pelkällä kansaneläkkeellä oleva on nainen, joka ei ole ollut ansiotyössä vuoden 1962 työeläkejärjestelmän jälkeen. Näitä henkilöitä löytyy maataloudesta ja perheenäideitä.

Takuueläkettä vähentää esim. asumistuki, mitä useimmat vähävaraiset eläkeläiset saavat, mutta sitä ei vähennä pääomatulot. Takuueläkkeen voi siis saada myös pääomatuloilla elävä hienostorouva tai tehtaanjohtaja, joka on luovuttanut omaisuutensa lapsille, mutta nauttii pääomatuloja entisestä yhtiöstään. Ei niissä tuloissa tämä n. 110 € korotus tunnu.

Tänä vuonna takuueläkettä ei veroteta, mutta tulevaisuudessa kyllä.

Niin tämä, kuin moni muukin porvarihallituksen muutos sosiaalietuuksiin vaikuttaa ensin hyvältä, mutta lopulta ei parannusta juurikaan ole. Tässäkin, kuten muutenkin pitäisi pääomatulot laskea tuloksi. Tällöin etuus kohdentuisi juuri niille,jotka sitä kipeimmin tarvitsevat.

Tuesday, February 1, 2011

Öljyntorjunta Varsinais-Suomen kärkihankkeeksi

Jälleen on kokoontunut arvovaltaisia miehiä Turkuun. Jälleen on mietitty Turun telakan tilannetta ja työttömyyttä. Ajatus, että risteilijäaluksien tilauksia ei enään tule, alkaa olla kaikkien huulilla. Tuleen ei saa jäädä makaamaan. Varsinais-Suomessa on paljon metallialan osaamista. Uusia avauksia vain pitää osata tehdä.

Varsinais-suomen vastuulla on maailman kaunein saaristo. Venäjän öljykuljetukset lisääntyvät. Tapaturmariski lisääntyy. Vain me voimme suojella omaa saaristoamme.

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella on vuosien osaaminen öljyntorjunnassa. Lisäksi on Fortumin oman henkilökunnan osaaminen. Olemme kunnialla suoriutuneet meidän "pienistä" katstrofeista. Uskon, että ammattitaito riittää myös isompiin.

Uudenkaupungin Työvene on valmistanut öljyntorjuntaan tarkoitettuja aluksia, jotka on havaittu erinomaisiksi.Kotkassa on kehitetty teknologiaa, mitä saatiin viedä jopa Meksikonlahden suuronnettomuuteen. Suomi siis pärjää.

Varsinais-Suomen pitäisi nyt ottaa asiaksi EU:n tasolla neuvotella oma asemansa öljyntorjunnan osaajana. Tämä asema toisi tilauksia öljyntoirjunta-aluksista itämeren satamakaupungeista ainakin. Kun tähän lisättäisiin vielä arktinen osaamien, voisi markkinat avautua Murmanskin alueen jäämurjaja-ja öljyntorjunta-aluksille.

Olen tuonut tätä ajatusta nyt esille useassa yhteydessä ja havainnut vaatimattomuutta. Osataankohan me riittävästi? Kyllä osataan! Jos kääntäen ajattelisi asiaa, olisihan katastrofi, jos maailman kauneiman saariston öljyntorjuntavalmius olisikin heikko.