Mitä vikaa julkisissa palveluissa on?

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tänään palvelustrategian. Tätä strategiaa on odotettu jo pitkään , mutta lopullinen työ tehtiin nopeasti. Nopean työn jälki näkyy sekä strategian kielessä, että käsitteiden epämääräisyydessä.

Mitä tarkoittaa kaupungin ydinpalvelut? Enta lainsäätöaloite? Mitä ovat pakolliset palvelut?

Strategian alkulehdillä on kieltä, jonka vaivoin voi tunnistaa suomenkieleksi. Yritystä jopa filosofiseen pohdiskeluun, joka torpedoituu käsittämättömään mongerrukseen. Kaikeasta on yritetty sanoa kaikkea ja moneen kertaan.

Johtoajatus tulee kuitenkin esille kohdassa 3.5. "Kaupungin tulee keskittyä ydintoimintoihin ja karsia kaikki ei-pakollinen toiminta ...". Tällä strategialla annettiin näin lähtölaukaus kaikkien palveluiden yksityistämiselle. On ymmärrettävää, että kaupungin yksityistämisen huumassa elävä Kokoomus ajaa tätä täydellistä muutosta, mutta mukaan he vetävät myös Sosiaalidemokraatit.

Mitä vikaa julkisissa palveluissa on?

Suomi on ollut mukana kehittämässä maailmalla ainutlaatuista toimivaa yhteiskuntamuotoa - hyvinvointiyhteiskuntaa. Me olemme luoneet sodanjälkeiseen Suomeen hienon palveluverkon, joka voisi toimia tasa-arvon ja demokratian esikuvana edelleen, mikäli sille annettaisiin rahaa. Sen sijaan, että rikas Suomi nyt satsaisi julkisen palveluverkon laadun parantamiseen, halutaan nyt rakentaa järjestelmää, missä verorahoja jaetaankin yksityisille palveluntuottajille. Kukaan ei vielä ole todistanut, että yksityinen palvelu olisi halvempaa tai laadukkaampaa. Sen vain tiedämme, että jatkuva kilpailuttaminen syö virkamiesten voimia ja tuottaa huonoa tulosta valituskiereineen.

Tiedämme myös, että kuntalaiset arvostavat julkisia palveluita ja haluavat kehittää niitä. He kokevat, että veroja kannattaa maksaa, kun vastapalveluksesksi saa laadukkaan päiväkotipaikan, viemäriverkon ja raikasta vettä hanasta.

Julkisilla palveluilla on myös työllistävä vaikutus. Kaupunki voi toimia työpaikkana monelle mahdolliselle putoajalle, pitkäaikaistyöttömälle tai maahanmuuttajalle. Kuinka kiinnostunut olisi yksityinen palveluntuottaja ottamaan keittöönsä kehitysvammaisen apulaisen tai gurdinkieltä puhuvan siistijän. Yhteiskunta pyörii, kun kaikista pidetään huolta ja euro kiertää kansantaloudessa. Se euro, joka kilisee köyhän kukkaroon on kansantalouden kannalta tärkeämpi, kuin se mikä kilisee yksityiselle palveluntuottajalle.

Turku on siis ottanut selkeän askelee hyvinvointiyhteiskunnan murentamisen suuntaa. Tässä työssä Sosiaalidemokraatit ovat täysin mukana, eivät edes epäile. Mihin on kadonnut vastuu ja huolempito kaikista kuntalaisista vai onko sitä ollutkaan?