Aluepelastuslaitos on juuri ja juuri päässyt vaipoistaan, kun uusia ideoita tuodaan pelastuslaitoksen toimintaan. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tuomat keskustelut kuntien itsenäisestä asemasta on vaikuttanut siten, että suurten keskuskaupunkien valta-asemaa halutaan vähentää. Ajatukset kuntien välisestä yhteistyöstä ovat siis myllerryksessä.
Eduskunnassa on hyväksytty kuntien välinen liikeyritysmalli, mikä mahdollistaa kuntien välisen yhteistyön liikelaitosperiaatteella. Lakiesitys on menossa presidentin esittelyyn ja suunnittelu käytännöistä on jo alkanut. Suomessahan on jo yhdeksän pelastuslaitosta, mitä toteutetaan erilaisilla liikelaitosmalleilla. Niissä kaikissa päätösvalta on keskuskaupungilla. Tämä uusi liikelaitoskuntayhtymä olisi kaikkien kuntien yhteisesti hallinnoima liikelaitos.
Ajatus pelastustoimen markkina-ajattelusta vaatii miettimistä. Liikelaitos vaatii aina tuekseen "artikkelin" tai "tuotteen" . Pitää olla markkinaidea, joka toteutetaan. Mikä on pelastuslaitoksen markkinaidea?
Liikelaitoksen on tuotettava ainakin niin paljon, että toiminnan tavoiteet saavutetaan, varsinaista voittoa ei julkisoikeudellisen yhteisön tarvitse tuottaa. Tietysti on kerättävä investointeja, remontteja ja hankintoja varten säästöjä. Kunnat osallistuvat liikelaitoksen toimintaan rahasummalla, joka on mitoitettu asukasmäärän mukaan. Entä saaristokunnat, joissa asukkaita on vähän, mutta pelastusmatkat monimuotoisia ja pitkiä? Miten päätäntävalta jaetaan? Ovatko pienetkin kunnat edustettuina?
Tärkeää on miettiä markkina-ajatusta. Jotta pelastuslaitosta tarvitaan, tarvitaan pelko tulipalosta tai muusta katastrofista. Perustuuko pelastuslaitoksen markkina-ajatus pelkoon?
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment