Vastuulla ei ole vapaapäiviä.

Jälleen uusi alennustila Turun kaupungin johdolle. Apulaiskaupunginjohtajan toiminta yksityiselämässä on saanut piirteitä, jotka voivat vaikuttaa hänen toimintaansa suuren kaupungin vastuullisessa tehtävässä. Olkoonkin, että asia on kesken ja voi saada toisenkin lopputuloksen, se on kuitenkin tapahtunut. Ei kukaan tasapainoinen ihminen pahoinpitele puolustuskyvytöntä lähimmäistään.

Tapasin kauan sitten Lapissa hiihtomajalla saksalaisen suuren tehdaskonsernin johtajan. Hän kertoi, että he ovat tuoneet Lappiin eräretkelle joukon firman johtohenkilöitä, jotta he löytäisivät parhaat mahdolliset henkilöt johtotehtäviin. Hän antoi laajan selostuksen toimintatavoista, joilla he laittoivat viisi kandidaattia näyttämään kykynsä. Kun elettiin vielä kaamosaikaa, oli mielestäni kellojen poistaminen vaativaa. Ryhmä joutui myös elämään tietyllä määrällä ruokaa ja juomaa. Kyseessä ei ollut henkiinjäämisleikki, vaan tapa nähdä ihmisten toiminta vuorokaudet ympäri, vailla perinteisiä maamerkkejä ja tapoja toimia. Kiinnostavinta oli kuulema seurata miestä, joka oli juuri eronnut vaimostaan perheriidan seurauksena. Tämä johtaja sanoi ykskantaan, että mikään perheasia ei koskaan saa häiritä työtehtävää. Hän myös korosti, että hyvä johtaja ei myöskään koskaan ajaudu hankaluuksiin, jotka mahdollisesti häiritsisivät työtä.

Olen muistanut tämän hiihtomajakeskustelun usein. Olen myös moittinut niitä tapoja ja asenteita, joita tämä johtaja omasi. Kaikki olivat miehiä. Nyt, kun ajattelen tätä tämän päivän tapausta, ymmärränkin häntä yhtäkkiä. Hyvä johtaja elää niin tasapainoista ja tasapaksua elämää, että mitään moitittavaa ei tapahdu. Ei työssä, eikä yksityiselämässä. Tästä elämäntavasta hänelle maksetaa hyvä korvaus ja häneen luotetaan. Vastuulla ei ole vapaapäiviä.