Anteeksi, että me eteläisemmät kunnat olemme pakotettuja tuomaan meille vettä kauniin harjunne kautta. En ole ollut aikoionaan tekemässä kyseistä päätöstä Turun valtuustossa, mutta en tiedä olisiko ymmärtänyt silloin päätöksen seurauksia luonnolle.
Olin viikonloppuna hiihtämässä kauniilla Harjureitillä Virttaankankaalla. Yli 50 kilometriä hyvin hoidettua latua, puhdasta lunta ja mäntymetsää. Kaikki hyvin, kunto kohoaa, kunnes lähellä Eräveikkojen majaa näkymä särkyy. Rauhallinen hiihto katkeaa kaivinkoneiden jylinään. Sukset tarttuvat hiekkaiseen latuun, joka yrittää mutkitella raiskatulla kankaalla. Kauniit männyt muuttuvat sementtipaasiksi ja valtaviksi putkistopinoiksi. Nyt näkyy selkeästi hankkeen suuruus.
Valkoisen lumen neitseys pahentaa raiskauksen näkymää, mutta vie vuosia, että kangas palautuu entiselleen. Anteeksi!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment