Ihana tunne. Vasta jälkikäteen huomasin, että olin uupunut. Uupumukseen vaikutti varmasti moni asia. Suurimpana äitini vaikea tilanne Jyväskylässä. Jatkuva huoli siitä, että asiat eivät etene ja äidillä ei ole hyvä maata terveyskeskuksen vuodeosastolla. Lukuisat soitot terveyskeskukseen ja sukulaisille, roikkuminen netissä etsimässä Jyväskylän palvelutaloja ym. Huono omatunto siitä, että ei ollut mahdollista lähteä paikanpäälle asiaa hoitamaan.
Ei politiikkakaan jättänyt hyvälle unelle tilaa. Koko tammikuun kestäneet luottamustoimijärjestelyt olivat tänä vuonna todella ihmeelliset. Sosiaalidemokraattien huoli vaalituloksen vaikutuksesta yritettiin hoitaa kaappaamalla kaikki merkittävimmät luottamustoimet. Vasemmistoliitolle jätettiin merkityksettömiä rippeitä (tiedoksi, että demarit päättää mitä vasemmistossa tapahtuu). Mikä ihme on tullut vasemmiston yhteiseen päämäärään murentaa porvareiden voima? Sitä ei enää Turussa ole. Sosiaalidemokraatit ovat toimillaan kaivaneet syvän kuopan puoluidemme väliin. Viimeisenä pisarana oli kaupunginhallituksen paikka V-S aluepelastuslautakunnassa. Se pyydettiin pöydälle, vaikka minulla ei ollut vielä ollenkaan KH:n paikkaa. Sosiaalidemokraatit ovat valinneet ko. paikoille varaedustajia, jotka eivät ole edes valtuutettuja, minulle, valtuutetulle ei heru edes ALPE:n paikka. Asiaan liittyi kiristys. Haluttiin, että me Vasemmistoliiton edustajat emme tekisi Martin ja Mikaelin kirjastojen säilyttämistä koskevaa esitystämme. Totta kai teimme, meitä ei näin uhkailla ja saada muuttamaan demokratiaan perustuvia vaatimuksiamme. Jos Sosiaalidemokraatit haluavat toimia kuntalaisia vastaa, tehköön sen reilusti yksin ja vastatkoon toimistaan äänestäjille.
Työpaikallakin kihisi. V-S sairaanhoitopiirissä on pulaa henkilökunnasta, niin lääkäreistä kuin hoitajista. Lomien järjestelyt ovat vaikeita, mutta miksi huonoa pitää jakaa kaikille. Mitä auttaa, jos yhden toimipisteen työntekijät, jotka ovat olleet tyytyväisiä järjestelyihin, vedetään mukaan koko klinikan huonoon toimintatapaan. No, onko hyvä, kun kaikilla on huonosti? Selitykseksi keksittiin työn kierto. Ei voi erikoistua hoitamaan pieniä lapsia, pitää osata vähän kaikkea. Eikö sairaalassa ajatellakkaan potilaan etua? Ei, henkilökunnan kateus toisten töistä käännetään potilaan maksettavaksi. No, nyt odotan, kuka tulisi minun paikalleni työn kiertoon. Yli 30-vuoden työkokemukseni ei ole minkään arvoinen. Olen ajatellut, että minut olisi sopiva pistää vaikka leikkaussaliin. Olisiko sitten hyvää enemmän?
Onneksi on hieno talvi! En olisi toipunut unettomista öistäni näin helpolla, ellen olisi saanut hiihtää. Olen tänä talvena hiitänyt jälleen kerran kymmeniäkilometrejä ja lisää tulee. Hienosti on Turku hoitanut latuja. Jotta jaksoin käydä töissä, piti minun vähentää kirjoittamista ja jäädä pois kaikista pienemmistä kokouksista. Isoimmissa oli pakko käydä, koska varajäseneni oli lomilla.
Nyt kaikki on ohi. Äitini on päässyt palvelutaloon. Olin juuri kaksi päivää järjestelemässä asioita ja sistamassa äidin uutta kotia. Äiti odottaa vielä pääsevänsä omaan kotiin ja ei motivoidu uuden kodin sisustamiseen, joten kaikki pitää vain tehdä. Onneksi äiti on hyvä ihminen ja hyväksyy asiat vähitellen. Palvelutalon henkilökunnalla ei tietenkään ole helppoa, kun muutos tuo äidille käyttäytymismalleja, joilla hän omalla tavallaan kapinoi tilaansa. Paljon enemmän pitäisi olla aikaa puhua ja selittää asioita, olisi kaikilla helpompaa. Mitä tarkoittaa esimerkiksi "sänkypäivä"? Minulle ei vieläkään selvinnyt muuta kuin, että äitini on kerran viikossa koko päivän sängyssä. Katsotaan nyt, voiko tämä olla totta todellisuudessa?
No comments:
Post a Comment