Monday, January 17, 2011

Paska päätös

Mitä poliitikon pitäisi tehdä, jos ei ole yhtään oikeaa vaihtoehtoa päätökseksi? Entisen apulaiskaupunginjohtajan eroittamispäätös on mutkistunt mutkistumistaan. Teet niin tai näin aina väärinpäin.

Usein poliitikko pyrkii olemaan johdonmukainen. Kun kerran olen tehnyt ensin näin, niin siitä seuraa, että jatkossa teen samansuuntaisia päätöksiä. Entä, jos ensimmäinen päätös osoittautuu vääräksi. Onko silloin kanttia muuttaa suuntaa?

Entä, jos yleinen mielipide on johdattanut sinua ensin ja huomaat jälkikäteen, että oikeus on toisenlainen. Oletko johdonmukainen silloinkin päätöksellesi, koska yleinen mielipide ei muutu helpolla.

Tänään pyrin ajattelemaan asioita työntekijän kannalta yleensä, en apulaiskaupunginjohtajan. Jos jokainen Turun kaupungin työntekijä, joka on humalassa työpaikalla tai polttaa sikaria työhuoneessaan saisi potkut, ketä olisi enään töissä. Olen ollut myös tilanteessa, missä kaupunginhallituksen jäsenet ja virkamiehet nauttivat alkoholia kokouksen aikana. Onko se sitten oikein?

Oikeuslaitos pyrkii katsomaan asioita yleisellä taolla ja kertoo meille, että perusteet irtisanomiselle ovat heikot. Voinko nyt olla eri mieltä? Enkö voi luottaa oikeuslaitoksen näkemykseen?

Minulle naisen hakkaaminen on aina erittäin raskauttava rikos, entä törkeä rattijuopumus ja valehteleminen oikeudessa (kaksi muuta korkeaa turkulaista virkamiestä).

Haluaisin vielä luottaa oikeuslaitokseemme. Minä en luottamustoimen haltijana voi toimia tuomarina. Minun on katsottava, että Turun kaupungin rahat käytetään järkevästi. Jos näyttää siltä, että ko. riita johtaa loputtomaan oikeusrumbaan ja rahanpoltoon, minun on sitä vastustettava. Tärkeää on, että tämä tragedia saadaan loppuun. Siksi olisi nyt ollut mahdollista myöntää virheet ja katsoa, mitä saadaan neuvottelemalla aikaiseksi.

Uskon edelleen, että ihminen kyllä lähtee neuvotteluun, jos tietää, että asetelma on oikea. Loputtomasta käräjöinnistä kärsivät eniten turkulaiset veronmaksajat.

1 comment:

Lonely Rider said...

Hyvä kirjoitus. Ajattelemisen aihetta itse kullekin.