Mitä valtuutetun pitäisi ymmärtää kunnan taloudesta?

Turun kaupungin tilinpäätös on valmistunut ja tarkastuslautakunta on arvioinut sen sekä toiminnan, että talouden osalta. Valtuutettu saa tilintarkastajien lausunnot ja tarkastuslautakunnan raportin numeroluetteloiden tueksi. Uudessa kuntalaissa ainoa edellytys hyvälle kuntataloudelle, että kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa. Aikaa on neljä vuotta. Kaupunginhallitus on jo allekirjoituksellaan hyväksynyt tilit, valtuuston tulee käsitellä asia kokouksessaan. Kuntakonserni on tänä päivänä monimutkainen. Se sisältää kunnan perinteisen palvelutoiminnan, mutta myös liiketoimintaa yhtiöiden kautta. Kunnan kaikki toiminta pitää arvioida. Miten valtuutettu saa tietoa liiketoiminnan onnistumisesta. Ei mitenkään. Hän voi pyytäessään saada katsottavakseen yhtiöiden tilinpäätökset ja arvioida niiden kautta toimintaa. Yhtiön sisäinen toiminta ei ole julkista edes valtuutetulle. Kunnat on ajettu vaikeuksiin leikkaamalla valtionosuuksia. Näihin valtion tukiin liittyy myös investointituet, joita on roimasti pienennetty. Kuntien saamat verotulot, eivät enää riitä ja usean kunnan vuosikate onkin miinuksella. Turussa verotulojen kehitys on ollut positiivista ja muutaman vuoden. Viime tilinpäätöksessä yhteisöveron osuus oli 78,5 milj. Tämä oli +5,1 miljoonaa parempi tulos, kun oli ennustettu. Tuloveron kertymän kasvu oli maltillisempi ja kasvua edelliseen vuoteen oli +4,1%. Valtionosuuksissa sitten tulee rutkasti vähenemistä ja tulos on -2,0 miljoonaa vähemmän. Kaupungin maksuvalmius säilyi koko vuoden hyvänä. Kiitos osaltaan myös henkilöstökassamme. Kaupungin omavaraisuusaste on laskenut. Tähän on osaltaan syynä yleisesti käytössä ollut kuntien omaisuuden aliarvostus. Omaisuutta on enemmän, kuin tiedetään. Kaupungin velkaantuminen on lisääntynyt samassa tahdissa, kun valtionosuudet ovat vähentyneet. Turun velkaantuminen on toisiin suuriin kaupunkeihin verrattuna maltillista. Velkojen määrä lisääntyy yhtiöittämisen myötä. Kuntien yhtiöiden on otettava lainaa omiin investointeihinsa. Ilman yhtiöitä Turun velkaantuneisuus olisi jopa pientä muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Minä olen valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä seurannut näitä tunnuslukuja. Viime vuosina on ollut vaikeuksia pysyä kärryillä. Enkä usko, että tulevaisuudessa luottamustoimen haltiat tietävät tätäkään. Tämä johtuu siitä, että on lisätty kaupungin omaisuuden siirtoa yhtiöihin. Perustetaan jopa uusi yhtiö, jotta saadaan sen taseeseen tehtyä investointi ( esim.teatterin remontti). Näin kaupungin oma tase näyttää kauniimmalta ja on helpompaa saada vuosikate näyttämään hyvältä. Miten valtuutettu nyt voi seurata kaupungin todellista omavaraisuutta tai maksuvalmiutta. Yhtiöt tekevät päätöksiä salaisissa kammareissa, missä luottamustoimenhaltioita on vain pieni osa. Valtio ajaa kunnat ahdinkoon ja seurauksena siitä on demokratian pienentyminen. Vaikeuksissa olevan kunnan valtuutettu ei pysty enää seuraamaan kuntansa taloutta. Hänellä ei ole mahdollisuuksia normaaleiden tilinpäätösasiapapereiden kautta selvittää tosiasioita, kun ne on piilotettu milloin minkäkinlaisen yhtiön kassakaappiin. Kaupunki tekee uudistusohjelmia, millä pyritään supistamaan palvelutoimintaa. Kuitenkin kaupungin toimintamenot ovat vain kasvaneet 2,2 % uudistusohjelmien aikana, kun yleinen kasvu on Kuntaliiton mukaan ollut 1%. Mihin rahat oikein menevät? Kikkailuun ja keinotteluun – epäilen.