Sunday, February 20, 2011

Kansallispuisto - kalastuspuisto

Miten väärä informaatio saadaan käännettyä oikeaksi?
Noin vuosi sitten levisi Varsinais-Suomessa moniste, jonka nimi oli yksinkertaisesti Kalastuspuisto. Monisteessa käytiin läpi kalastuspuiston toimintaan liittyviä asioita. Moniste oli asiantuntemuksella tehty, mutta siinä ei ollut tekijöiden nimiä, eikä päivämääriä. Monisteessa ei myöskään käynyt ilmi, että se oli laadittu kansallispuistohanketta vastaan. Tätä monistetta jaettiin mm. Varsinas-Suomen maakuntahallituksen jäsenille.
Maakuntahallistus ottikin myöhemmin myönteisen kannan kalastuspuiston suuntaan, keskustelematta juurikaan kansallispuiston mahdollisuuksista. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitusten yhteisessä kokouksessa asiasta ei juurikaan puhuttu, vaan päätökseksi tuli, että Satakunta "saa tehdä mitä haluaa". Ovi kalastuspuistolle oli auki.
Uudenkaupungin lehdet ovat olleet täynnä kalastuspuistoa puolustavia kirjoituksia. Paikallisesti on järjestetty tilaisuuksia kalastuspuiston puolesta, joissa ainakin kaksi Kokoomuksen kansanedustajaa on nähty pyörivän. Onko ollut kyseessä väärän tiedon välitys? Ehkä ei, mutta oman edun nimissä ei ole kerrottu totuutta kansalispuistosta. Tätä nimitetään politiikaksi tänä päivänä.
Asia on tulossa pian eduskuntaan. Nyt on mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu. Hallitus on antanut yksimielisen päätöksen kansallispuiston puolesta. Kokoomus on hallituspuolue. Kansallispuisto tulee myös Uudenkaupungin saaristoalueelle. Miten "väärä informaatio" kytketään nyt pois Uudenkaupungin saaristolaisista? Toivottavasti Kokoomuksen toimijat nyt tunnistavat vastuunsa ja kertovat oikeat tiedot kansallispuiston toiminnasta, vaikka he eivät siitä ole olleet kiinnostuneetkaan.

Monday, February 14, 2011

Kerttulin koulusta seuraava musta aukko

Kerttulin koulu on toiminut alakouluna aina vuodesta 1912 lähtien. Tässä koulussa ovat saaneet ensimmäiset sivistyksen simenet lukuisat turkulaiset mm. entinen presidenttimme Mauno Koivisto. Tämä koulurakennus saneerattiin juuri ja kauniit puhtaat tilat ovat ilo. Rakennus on suojeltu merkinnällä SR-4.

Turun kaupunginvaltuusto teki valtavan laajan kouluverkkopäätöksen vuonna 2009. Tähän osaltaan kuului Aurajoen, Kupittaan ja Kerttulin koulujen lakkauttaminen. Kertulin koululle suunniteltiin uutta käyttöä lukiona. Kerttulin alakoululle ei silloin ollut selkeää suunnitelmaa. Tällöin myös tilastot syntyvyydestä ennustivat toista, kun tänäpäivänä on totta. Alkoi melkoinen temmellys. Kuka vain huikeamman ehdotuksen kertoi, sitä ryhdyttiin suunnittelemaan, vaikka esim. kaava olisi esteenä. Huikein oli Kupittaan puistoon rakennettava koulu. Ideahan oli hieno, koska juuri viereen valmistui pienten lasten perheille sopivia asuntoja.

No, tänään on päätettävänä Kerttulin lukion hankesuunnitelma. Tähän historialliseen alakouluksi rakennettuun kouluun tungetaan nyt 550 lukiolaista. Kaikille ei riitä paikkaa ruokailla, mutta ehkä siihen lähelle tulee menestyvä pikaruokapaikka. Kenellekkään ei ole parkkipaikkaa ei henkilökunnalle taikka oppilaille. Liikenne mäellä tulee olemaan täydellinen sirkus. Ehkä linja-auton käyttöpakko menee perille?

Itse mietin, että voiko jonkun järjettömän hankkeen pysäyttää. Tässä kaupungissa kun on jo tehty riittävästi rakennusmöhläyksiä. Edellisen päätöksen jälkeen tilanteet ovat muuttuneet monelta osin. Eikö enää voi tehdä uudelleenarvioita? Ei, sanovat muiden puolueiden edustajat. Itse kuitenkin haluan uskoa järkevien päätösten voittoon.

Wednesday, February 9, 2011

Työuupumuksesta tulossa kansantauti

Eilen illalla televisiosta tuli työpahoinvointi -keskustelu. Hyvä, että asia vihdoin on esillä.

Suomalainen sisu yhdistettynä työmoraaliin on sairastuttanut useita sodanjälkeisten sukupolvien työntekijää. Suuret ikäluokat hoitavat asiaa alkoholilla ja kuolevat sen seurauksiin. Heidän lapsensa ovat oppineet alkoholin vaarat, mutta eivät osaa säännöstellä työn ja vapaa-ajan määrää. Meille on syntynyt sukupolvi, joka aloittaa työmarkkinoilla kilpailun jo päiväkodissa. He valmistuvat suosikkiammatteihin kiitettävin arvosanoin kuntonyrkkeilyhanskat kädessä. He tietävät, että parhaasta ystävästä voi tulla pahin vihollinen työnhakuprosessissa. He varautuvat sotaan ja panostavat täysillä varustautumiseen.
Hyvä ulkonäkö, yleiskunto ja esiintymistaito ovat arvoja, jotka nostetaan kaiken edelle.

Kun jo päiväkodissa on aloitettu harjoittelu kilpailuun, ollaan hyvin valmiita tämän päivän työelämään. Pätkätöitä ja pieni palkka jakkupuvussa. Töitä on tehtävä monessa eri paikassa, jotta voisi kustantaa työn vaatiman elintason. Ystäviä ei tarvita, jos niitä onkaan. Vapaa-aika käytetään strategioiden miettimiseen. On täytettävä paikka, mihin on kauan valmistauduttu.

Työ ei kuitenkaan ole maratonjuoksu tai Etelä-mantereen ylitys. Ei. Työ on tiimityötä, jossa kaikki tekevät yhdessä työtä yhteisen strategian eteen. Tavoitteet saavutetaan vain saumattomalla yhteistyöllä. Yksilön ja yhteisön tavoitteet törmäävät. Mikään öinenkään ponnistelu ei enää auta. Työkaveri on samalla maratonilla ja työntää sinua kyynärpäällä yli radan. Seurauksena on uupumus.

Kun työuupumus tulee, se hiipii hiljaa. Se nakertaa sinua öisin, eikä anna nukkua. Se vie ruokahalusi ja ajattelusi. Oma kokemus maailmasta ei kuitenkaan muutu, vaikka työt kasaantuvat ja suhteet työkavereihin hiipuvat. Heräät ehkä siihen, että et herännytkään enää kellon soittoon ja väsymys on totaalinen. Verenpaine on korkealla ja sydämessä rytmihäiriöitä. Alkaa pitkä ja monimuotoinen elämän etsiminen.

Työuupumuksen pitkälliset ja vaikeat muodot ovat lisääntyneet, koska työelämän arvot ovat rapautuneet. Ei ole enää työyhteisöjä, vaan ainoastaan vaihtuvia työympäristöjä. Ihmiset eivät tule tutuiksi, koska kaikki sosiaaliset suhteet ovat haitaksi ja vievät arvokasta suorittamisaikaa. Laatupalkinnot ja työyhteisön virkistyspäivät ovat suorittamisen huippuhetkiä. Kilpailu on aina ja kaikkialla. Mikään ei enää riitä, ei edes tunnit vuorokaudessa. Yksinäisyys lisääntyy.

Mikäli pian ei tehdä arvomaailman muutosprosessia, tulee meillä sukupolvi, joka syö masennuslääkkeitä ja on pitkäaikaisessa terapiassa, yksin. Uuteen arvomaailmaan kasvu lähtee jo lapsen kasvatuksesta. Lapselle tulee opettaa myös laiskuutta ja nautintoja. Koulutoimi ei saa korostaa toista alentavaa kilpailukulttuuria. Sen tulee panostaa yhteistyöhön ja toisen ihmisen kunnioittamiseen. Koulukaveri on tuki ja turva, ei vihollinen. Koulussa opittu toveruus, antaa meille työelämässä paremmat valmiudet huomata toisen pahaolo jo ajoissa.

Wednesday, February 2, 2011

Takuueläke - kasvojenkohotus

Kuulostaa hyvältä ja onkin sitä, mutta vain harvoille.

Takuueläke astuu voimaan maaliskuun alussa, jo nyt voi lähettää hakemuksen. Kaikki pelkällä kansaneläkkeellä olevat tulevat saamaan hakemuslomakkeen viimeistään syksyllä. Tässä ensimmäisessä "jaossa" ovat nokkelat ja aikaansa seuraavat. Loput saa eläkkeen sitten takautuvasti.

Näitä pelkällä kansaneläkkeellä olevia on Varsinais-Suomessa n. 5000. Tarkkaa lukua ei tiedetä, sillä monella on eläkkeitä kertynyt esim. Ruotsista. Tyypillinen pelkällä kansaneläkkeellä oleva on nainen, joka ei ole ollut ansiotyössä vuoden 1962 työeläkejärjestelmän jälkeen. Näitä henkilöitä löytyy maataloudesta ja perheenäideitä.

Takuueläkettä vähentää esim. asumistuki, mitä useimmat vähävaraiset eläkeläiset saavat, mutta sitä ei vähennä pääomatulot. Takuueläkkeen voi siis saada myös pääomatuloilla elävä hienostorouva tai tehtaanjohtaja, joka on luovuttanut omaisuutensa lapsille, mutta nauttii pääomatuloja entisestä yhtiöstään. Ei niissä tuloissa tämä n. 110 € korotus tunnu.

Tänä vuonna takuueläkettä ei veroteta, mutta tulevaisuudessa kyllä.

Niin tämä, kuin moni muukin porvarihallituksen muutos sosiaalietuuksiin vaikuttaa ensin hyvältä, mutta lopulta ei parannusta juurikaan ole. Tässäkin, kuten muutenkin pitäisi pääomatulot laskea tuloksi. Tällöin etuus kohdentuisi juuri niille,jotka sitä kipeimmin tarvitsevat.

Tuesday, February 1, 2011

Öljyntorjunta Varsinais-Suomen kärkihankkeeksi

Jälleen on kokoontunut arvovaltaisia miehiä Turkuun. Jälleen on mietitty Turun telakan tilannetta ja työttömyyttä. Ajatus, että risteilijäaluksien tilauksia ei enään tule, alkaa olla kaikkien huulilla. Tuleen ei saa jäädä makaamaan. Varsinais-Suomessa on paljon metallialan osaamista. Uusia avauksia vain pitää osata tehdä.

Varsinais-suomen vastuulla on maailman kaunein saaristo. Venäjän öljykuljetukset lisääntyvät. Tapaturmariski lisääntyy. Vain me voimme suojella omaa saaristoamme.

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella on vuosien osaaminen öljyntorjunnassa. Lisäksi on Fortumin oman henkilökunnan osaaminen. Olemme kunnialla suoriutuneet meidän "pienistä" katstrofeista. Uskon, että ammattitaito riittää myös isompiin.

Uudenkaupungin Työvene on valmistanut öljyntorjuntaan tarkoitettuja aluksia, jotka on havaittu erinomaisiksi.Kotkassa on kehitetty teknologiaa, mitä saatiin viedä jopa Meksikonlahden suuronnettomuuteen. Suomi siis pärjää.

Varsinais-Suomen pitäisi nyt ottaa asiaksi EU:n tasolla neuvotella oma asemansa öljyntorjunnan osaajana. Tämä asema toisi tilauksia öljyntoirjunta-aluksista itämeren satamakaupungeista ainakin. Kun tähän lisättäisiin vielä arktinen osaamien, voisi markkinat avautua Murmanskin alueen jäämurjaja-ja öljyntorjunta-aluksille.

Olen tuonut tätä ajatusta nyt esille useassa yhteydessä ja havainnut vaatimattomuutta. Osataankohan me riittävästi? Kyllä osataan! Jos kääntäen ajattelisi asiaa, olisihan katastrofi, jos maailman kauneiman saariston öljyntorjuntavalmius olisikin heikko.

Monday, January 17, 2011

Paska päätös

Mitä poliitikon pitäisi tehdä, jos ei ole yhtään oikeaa vaihtoehtoa päätökseksi? Entisen apulaiskaupunginjohtajan eroittamispäätös on mutkistunt mutkistumistaan. Teet niin tai näin aina väärinpäin.

Usein poliitikko pyrkii olemaan johdonmukainen. Kun kerran olen tehnyt ensin näin, niin siitä seuraa, että jatkossa teen samansuuntaisia päätöksiä. Entä, jos ensimmäinen päätös osoittautuu vääräksi. Onko silloin kanttia muuttaa suuntaa?

Entä, jos yleinen mielipide on johdattanut sinua ensin ja huomaat jälkikäteen, että oikeus on toisenlainen. Oletko johdonmukainen silloinkin päätöksellesi, koska yleinen mielipide ei muutu helpolla.

Tänään pyrin ajattelemaan asioita työntekijän kannalta yleensä, en apulaiskaupunginjohtajan. Jos jokainen Turun kaupungin työntekijä, joka on humalassa työpaikalla tai polttaa sikaria työhuoneessaan saisi potkut, ketä olisi enään töissä. Olen ollut myös tilanteessa, missä kaupunginhallituksen jäsenet ja virkamiehet nauttivat alkoholia kokouksen aikana. Onko se sitten oikein?

Oikeuslaitos pyrkii katsomaan asioita yleisellä taolla ja kertoo meille, että perusteet irtisanomiselle ovat heikot. Voinko nyt olla eri mieltä? Enkö voi luottaa oikeuslaitoksen näkemykseen?

Minulle naisen hakkaaminen on aina erittäin raskauttava rikos, entä törkeä rattijuopumus ja valehteleminen oikeudessa (kaksi muuta korkeaa turkulaista virkamiestä).

Haluaisin vielä luottaa oikeuslaitokseemme. Minä en luottamustoimen haltijana voi toimia tuomarina. Minun on katsottava, että Turun kaupungin rahat käytetään järkevästi. Jos näyttää siltä, että ko. riita johtaa loputtomaan oikeusrumbaan ja rahanpoltoon, minun on sitä vastustettava. Tärkeää on, että tämä tragedia saadaan loppuun. Siksi olisi nyt ollut mahdollista myöntää virheet ja katsoa, mitä saadaan neuvottelemalla aikaiseksi.

Uskon edelleen, että ihminen kyllä lähtee neuvotteluun, jos tietää, että asetelma on oikea. Loputtomasta käräjöinnistä kärsivät eniten turkulaiset veronmaksajat.

Friday, January 7, 2011

Mikä kieli?

Joudun usein työssäni tilaamaan tulkkeja eri maiden kieliä puhuville potilaille. Tällöin on tarkaan tutustuttava tietoihin, sillä aina oikeaa kieltä ei kerro potilaan kotimaa. Olen siis tottunut hankkiman etukäteistietoa, kun ryhdyn asiaa hoitamaan.

Tänään minun oli soitettava netti-sivujeni ylläpitäjälle. Ryhdyin heti aamulla toimeen. Luin kirjeen, jonka Domain-keskus oli lähettänyt. Menin Soneran sivuille etsimään yhteystietoja. Olin ottanut esille kaikki minulle tulleet tiedotteet (omassa kansiossa) ja pannut ne esille tietokoneeseen - siitä vaan soittamaan.

Tervetuloa Soneran palveluun, jos asiasi koskee matkapuhelinliittymää paina yksi...
Kuuntelen kaikki vaihtoehdot läpi, eikä mikään niistä tunnu oikealta. Otan uudelleen puhelun ja keskityn, no laajakaista olisiko tuo, siis kaksi. Kaikki palveliamme ovat nyt varattuja, olkaa hyvä ja odottakaa. Musiikki on kaunista koneelta. En alussa katso kelloa, mutta korva jo kuumottaa... Kerron vihdoin asiani, vastaaja ei ymmärrä ollenkaan mistä puhun. Apua! Yritän puhua selkokieltä, netti-sivuni www.pirjorinne.net ei toimi. Mitä tehdä? Ai, nyt olette soittaeet aivan väärään numeroon, minä vastaan vain matkapuhelimiin liittyviin kysymyksiin. Olkaa hyvä ja katsokaa Soneran sivuilta yhtystiedot.

Just. Taas sivuille haahuilemaan. Käyn läpi useita eri juttuja. En ole tiennytkään, että puhelimen omistajan pitäisi kaikkia näitä juttuja tietää. Olen vain soittanut. No, mitään järkevää puhelinnumeroa ei taaskaan Löydy. Asiakaspalveluun siis. Taas sama litania yksi.. kaksi .. kolme... Apua! Kokeillaan taas ykköstä. Palvelijamme (apua mikä ilmaisu) ovat nyt varattuja.... odottamaan. Nyt vastaa nuori poika. Ystävällinen, mutta nyt käy niin, että hän kyllä ymmärtää minua, mutta minä en häntä. Kuuntelen kohteliaasti ja sanon lopuksi, että en ymmärtänyt. Hän osaa myös selkokieltä ja kertoo, että soitin väärään numeroon. Kiitos. Kun tivaan, saan häneltä nyt numeron johon soittaisin. Pyydän häntä nyt heti jo minulle sanomaan painanko yksi, kaksi .. kun en ymmärrä lajittelun koodia. Hänpä luulee, että sieltä vastaa heti ihminen. Voisiko olla totta?

Soitan ja hälyytysääni alkaa. Ei tule valikkoa, vaan pelkästää se, että palvelijat ovat varattuja. Odota. Odotellessa käyn taas läpi kirjeitä ja havaitsen, että ymmärrän entistä vähemmän. Mitkä serverit ja mitkä web-jutut? Olenko oikeasti koulutettu keskiluokkainen suomalainen. Vaivun epätoivoon. Olen pystynyt puhumaan puhelimessa arabiankielisen potilaan kanssa ja sopimaan tappaamisen. Kolme ymmärettävää sanaa ja asia selvä.

Nyt vastaa, en saa monimutkaisesta alusta selvää, eikä nimikään erotu, mutta ääni on miellyttävä. Uskaltaudun taas omaan selkokieleen:netti-sivuni ei toimi. Mitä tehdä?
Tyttö heltyy. Hän puhelimessa jo huomaa, ettäon mentävä hitaasti. Hän ryhtyy puhumaan jotain pohjoissuomen murretta ja pian jo nauramme. Olen helpottunut. Asiathan voi puhua vaikka lapinmurteella, eikä tuolla kammottavalla DATA-kielellä. Ymmärrän heti ja hän ymmärtää minua. Lähetän s-postini hänelle ja hän lupaa tehdä jonkun ib-numeron muutoksen minun puolestani. Näin helppoa ja hyvä mieli. Pian netti-sivuni taas toimivat.

Osaan ruotsia, englantia, auttavasti ranskaa ja saksaa sekä viittomakiletä. Olen tullut vuosia toimeen myös puhumattomien ja ilman kieletä toimivien ihmisten kanssa. Ukomailla pärjään aina hyvin elekielellä. Tämä ongelma on nyt uusi. Miten selvitän tämän DATA-kielen salat. Puhelimessa tai netissä kun tuo elekieli ei toimi.